Jari Järvelän Klik – kuvattu historia

Kirjoittanut: Tatu Pajula

Klik (Tammi, 2020) on tuottoisan ja monia kirjallisuuspalkintoja keränneen Jari Järvelän uusin romaani. Teos seuraa Iristä, toisten varjoon jäävää valokuvaajaa, 1900-luvun alusta nykypäivään asti. 

Iriksen perhe hylkää hänet lapsena tuberkuloosisairaalaan tarkoituksenaan antaa hänen kuolla, koska Iris ei kasva pituutta normaalin lapsen tapaan. Kun tapattaminen ei onnistu, perhe vaatii Iriksen pois suvusta. Hän ei voi käyttää sukunimeään tai tehdä lapsia. Suvun turvasta ja nimestä poistettu Iris ei lannistu, vaan alkaa valokuvata. Iris on kameroineen juuri oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja ottaa monet historian kuuluisimmista valokuvista. Mukaan mahtuvat maailmansodat, modernismin taiteilijat sekä arjen tilanteet. 

Nykypäivänä kukaan ei tunne Iriksen valokuvia, koska miesvalokuvaajat ovat ottaneet kuvien kunnian. Romaani luo vaihtoehtoista historiaa väittämällä, että esimerkiksi tunnettujen valokuvaajien Henri Cartier-Bressonin ja Robert Capan kuvat eivät ole heidän omiaan, vaan Iriksen ottamia. Koska muut veivät Iriksen kunnian, hän muuttuu fiktioksi. Iris saattoi ollakin oikea henkilö, mutta kukaan ei vain muista häntä. Historia on näkökulmasta kiinni, ja todellisuus saattaa olla kovin erilainen kuin se, mitä nykyään pidetään historiallisena faktana.

Vaikka Iris onkin fiktiivinen hahmo, ei teoksen esittämä spekulatiivinen todellisuus ole kovin kaukaa haettu. Esimerkiksi Capan valokuvat sekä hänen tarinansa Normandian maihinnoususta herättävät vieläkin epäilyä. On täysin mahdollista, että Capa ei todella ottanut maihinnousun ensimmäisen aallon kuvia, vaan joku muu. 

Iriksen lisäksi Klikissä on muitakin naisvalokuvaajia. Teos esittelee esimerkiksi Vivian Maierin, yhdysvaltalaisen valokuvaajan, jonka teoksia on löydetty vasta 2000-luvulla. Signe Brander ja Gerda Taro ovat myös mukana, hekin enemmän tai vähemmän syrjittyinä. Fiktiivisen Iriksen rinnalla on siis myös oikeita esimerkkejä historiaan melkein unohdetuista naisista. Heidän avullaan Iriksen kohtalo nousee fiktiosta todellisuuteen. Klik kysyy Branderin, Taron, Maierin ja Iriksen kautta, kuinka monta muuta historian naista on jäänyt miesten varjoon. 

Klik liikkuu epätasaisilla rajapinnoilla. Teos huomioi historian unohdettuja naisia ja heidän työtään näyttämällä todennäköisen tapahtumakulun, jossa miehet eivät ansaitsekaan kaikkea heille annettua arvostusta. Romaani harhautuu silti aika-ajoin tehtävässään tuoda tunnustusta tunnustamattomille. Kun teos esittää fiktion avulla naisten huonoa asemaa miesten varjossa, se luo samaa syrjään työntämistä uudelleen. Tietyn kuvan tarinan jälkeen teos nimittäin viittaa yleensä suoraan esimerkiksi Cartier-Bressonin kuvaan, vaikka kertomuksessa on juuri kuvattu, kuinka Iris otti kuvan. Vaikka Iris onkin teoksessa tietyn kuvan todellinen ottaja, lukija päätyy viitteen nettihaun jälkeen Cartier-Bressonin nimeä toistaville sivuille. Lopulta siis puhutaan miehistä, vaikka pitäisi puhua naisten saavutuksista. Klik muistuttaa tällöin, ettei todellisuus ole välttämättä niin yksinkertaista. Silti teosta lukiessani olisin monikerroksellisen ironian sijasta monesti halunnut sen keskittyvän naisvalokuvaajiinsa miesten sijasta. Maailma ei tarvitse enää Picasso-, Capa- tai Cartier-Bresson-viitteitä. Enemmän Maier-, Brander- ja Taro-viitteitä, kiitos.

Yksi vastaus artikkeliiin “Jari Järvelän Klik – kuvattu historia

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.